”Nyt olin täällä Björkuddenissa, joka kohosi kuin satulinna korkealla mäen päällä. Sain syödä kyllikseni, nukkua lakanoiden välissä, kylpeä saunassa ja lukea kirjoja. Vaikka työtä oli tehtävä aamusta iltaan, mamselli Irene piti minusta huolta. Silti minun oli ikävä äitiä ja sitä vanhaa mökinrähjää, jossa olin asunut hänen kanssaan.”
Olen monet kerran katsonut kirjastossa Enni Mustosen (eli Kirsti Mannisen) Syrjässä katsojan tarinoita -kirjasarjan kirjoja. Olen monesti ottanut jopa kirjan käteen ja lukenut takakannen mutta se ei ole jotenkin tehnyt vaikutusta. Paljon olen kuullut näistä kirjoista puhuttavan mutta ei ole säväyttänyt. Työkavereiden kanssa kirjoista puhuttaessa nousi nämä kirjat esiin ja yksi työkavereista kehuikin kovasti näitä kirjoja joten päätin antaa kirjoille mahdollisuuden.
Ida Eriksson asuu äitinsä kanssa Sipoossa 1890-luvulla, jonne he muuttivat Alavudelta Idan isän kuoltua. Elämä on työntäyteistä Östersundomin kartanon mailla Björntorpin tilalla, jossa äiti työskentelee ja Ida auttaa paimentyttönä. Äiti kuitenkin kuolee sairauden uuvuttamana ja Ida jää orvoksi. Ida saa paikan Östersundomin kartanosta navettapiikana. Ida joutuu nuorena kovaan ympäristöön; piiat ja rengit asuvat ahtaasti, päivät ovat raskaita sekä ympäripyöreitä ja palkka on mitätön. Lisäksi kaikki puhuvat ruotsia, piikojen keskuudessa vallitsee oma hierarkia ja yksin liikkuessa on riski päätyä renkien hyväksikäyttämäksi. Tilan tiukka karjakko Matilda ottaa Idan siipiensä suojaan ja opettaa tälle ruotsia.
Navetassa Ida joutuu onnettomuuteen murtaen jalkansa ja sattuman kautta hän päätyy Zachris Topeliuksen Björkuddenin huvilalle toipilaaksi. Idan toipumisaika on pitkä sekä tuskainen mutta Ida on päättänyt parantua. Toivuttuaan Ida jää Topeliuksen talouteen pikkupiiaksi auttaen sisätöissä. Vaikka työ ei ole yhtään helpompaa, ovat olosuhteet hieman paremmat eikä nälkää tarvitse nähdä. Idaa kohdellaan hyvin ja hänen työtänsä arvostetaan. Piian pesti Topeliuksen perheessä ei kuitenkaan ole ikuinen sillä Topelius menehtyy vanhuuteen ja huvila myydään. Ida järjestetään piiaksi Sibeliuksen perheeseen johon kirja kutkuttavasti päättyy.
Enni Mustosen tuotanto ei ole millään tapaa itselleni tuttua vaikka Mustonen on pitkän linjan kirjailija. Paimentyttö kuuluu Mustosen Syrjästä katsojan tarinoita -kirjasarjaan, josta Paimentyttö on ensimmäinen. Koko kirjasarja sisältää yhteensä 10 kirjaa ja aion lukea kaikki! Kirjaa lukiessa kaduin jälleen samalla tavalla kuin Lucinda Rileyn Seitsemän sisarta -sarjan kanssa, että miksi oi miksi en luottanut siihen, että jos moni kehuu sitä, sen on oltava hyvä. Välttelin pitkään Lucinda Rileyn kirjoja samasta syystä, takakannen teksti ei oikein iskenyt mutta luettuani yhden, oli luettava kaikki ja nopeasti. Sama tapahtuu tämän kirjasarjan kanssa sillä sen tarina on mukaansa tempaava ja hetken voi kuvitella itsensä 1890-luvun piian rooliin.
Idan tarina on kasvutarina kovassa ympäristössä jossa piti aikuistua nopeasti Suomessa joka ei tuntenut sosiaaliturvaa tai tukimuotoja vaan apua tarvittaessa oltiin toisten hyväntahtoisuuden varassa. Kirja on hyvä katsaus ruotsinkielisen yläluokan elämään palvelusväen silmin ja kirjasarjaa onkin luonnehdittu Suomen Downtown Abbeyksi. Kirjassa korostuu kahden kerroksen väen jakauma ajan hengen mukaisesti. Alussa kirja tuntui surulliseslta, ehkä hieman jopa masentavalta kun Ida jäi orvoksi ja tulevaisuus oli täysin auki. Mihin 12 vuotias varaton orpolapsi päätyisi? Kirjan edetessä kuitenkin ihmisten hyväntahtoisuus tekee vaikutuksen kun Idaa ei haluta jättää täysin heitteille ja loppua kohden kirja luo koko ajan toivoa siitä, että Idan elämä alkaa näyttämään valoisalta vaikka hän on kokenut valtavasti vastoinkäymisiä ja menetyksiä.
Kirja on historiallinen romaani ja Mustonen on kirjassa onnistunut kuvaamaan tapahtumia sekä ajan henkeä realistisesti. Vaikutuksen teki etenkin se, että kirja on täynnä historiallista faktaa ja paikat sekä moni kirjan henkilöistä ovat oikeasti olleet olemassa, joka tekee historian eläväksi. Yksityiskohtaiset kuvailut maataloustöistä, herrasväen arjesta sekä heidän tekemisistään, piikojen työtehtävistä aina arkipäiväisistä toimista kuukautissuojien valmistamiseen sekä taimien istutukseen ovat aikamatka menneisyyteen ja faktaan perustuvia jonka vuoksi eläytyminen kirjaan oli todella helppoa ja syvällistä.
Kirjan tiedot:
Julkaisuvuosi 2013
Kustantaja Otava
Sivumäärä 360 s.
Kannen suunnittelu Timo Numminen
ISBN 978-951-1-28031-6
Coconut Gastro somessa:
Coconut Gastro 