Uskomatonta miten aika menee kuin siivillä. Blogi on ollut pystyssä jo kaksi vuotta ja tuntuu siltä, että vasta aloitin. Kahdessa vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon elämässä mutta blogin perusperiaate on pysynyt samana; jakaa edulliset ja herkulliset reseptit kaikkien saataville. En olisi muutama vuosi arvannut, että hurahtaisin ruoanlaittoon näin pahasti ja että perustaisin vielä sitä varten blogin!
Kaikki sai alkunsa Helsingissä opiskelujen aikana. Olin tavannut miehen, joka on nykyään aviomies ja melko pian asuttiin jo saman katon alla. Huomasimme, että rahaa meni ruokaan aivan tähtitieteellinen summa kun otetaan huomioon, että syömässä on kaksi ihmistä. Siitä alkoi ruokakulujen hillitseminen. Perehdyin edullisen ruoan salaisuuksiin oikein urakalla. Olen viime vuosien varrella valehtelematta käyttänyt satoja tunteja ruoanlaiton saloihin; etsinyt ja kehitellyt itse edullisia reseptejä, suunnitellut viikoksi mitä syödään, tehnyt kauppalistoja ja laskenut niiden hintoja etukäteen, opetellut millon mikäkin on sesongissa, mikä ruoka-aine on läpi vuoden edullista ja kuinka hyödynnetään hävikki ja ruoan jämät.
Hurahdin ruoan- mutta myöskin muun elämän osalta nuukailuun ihan täysin. Itse tehdyssä ruoassa olikin yllättäen makua (oon pitänyt itseäni surkeana keittiössä) ja kauppalasku puolittui. Pitkään tein kotona ruokaa omaksi ja mieheni iloksi kunnes aloin miettimään ajatusta blogista. Halusin, että joku muukin voisi hyötyä ehtymättömästä reseptivarastostani ja saada neuvoja edulliseen ruoanlaittoon, emme ole kuitenkaan mieheni kanssa ainoita tässä maassa, joiden on pohdittava mihin rahansa laittaa. Vierastin ajatusta blogin perustamisesta pitkään. Mietin, että entäs jos en osaa tuottaa järkevää tekstiä, enkä osaa valokuvata ruokaa kauniisti. Enkä ymmärrä yhtään mitään blogin ulkoasun luonnista. Kysyin aviomieheltäni, että kannattaako edes aloittaa. Hän sanoi, että mitään siinä ei menetä; tekstiä voi aina hioa, kuvia saa otettua jos omistaa puhelimen ja ulkoasun teon voi opetella, kaikki on vain itsestään kiinni ja taivas on rajana.
On siis osittain aviomieheni ansiota, että blogi on edelleen pystyssä ja kirjoitan sitä niin innokkaasti. Hän on kannustanut mua aloittamaan sekä jatkamaan ja olenkin kahden vuoden aikana oppinut itsestäni, että olen melko luova ja että blogin kirjoittaminen onkin se oma juttu josta nautin. Olen myös oppinut, että oli käytettävissä viikoksi sitten 30 tai 300 euroa ruokaan, sillä pärjätään. Kahden vuoden aikana elämässä on tapahtunut hurjia muutoksia, jotka omalta osaltaan ovat vaikuttaneet blogin sisältöön; valmistuin ammattikorkeakoulusta ja siirryin täyspäiväisesti työelämään, myimme lähes kaiken mitä omistimme, pakkasimme loput pieneen henkilöautoon ja muutimme pääkaupunkiseudulta Rovaniemelle. Kahden vuoden aikana olen myös alkanut arvostamaan terveyttä entistä enemmän ja aloittanut aktiivisen liikunnan harrastamisen ja ryhtynyt vegaaniksi. Kaikki elämässä tapahtuneet asiat ovat joiltain osin vaikuttaneet siihen, minkälaisia reseptejä olen julkaissut.
Tulevaisuudelta haluan, että blogi pysyy mahdollisimman pitkään pystyssä ja mahdollisimman moni löytää edes yhden reseptin täältä, mitä kokeilla. Haluan panostaa entistä enemmän reseptien kehittelyyn ja ottaa niissä enemmän terveys- ja ravintonäkökulmia huomioon. Lisäksi haluan entistä enemmän jakaa vinkkejä edulliseen ruoanlaittoon. Toisinaan haaveilen myös bloggaavani muistakin asioista, mitkä ovat lähellä sydäntä, kuten ekologisesta elämäntyylistä. Ken tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, taivashan se vain oli rajana. 😏
Taaperoiän kunniaksi haluan vielä loppuun jakaa omat TOP 5- reseptiäni blogista, jotka ovat jollain tapaa itselleni jääneet mieleen:
- Vegaaninen kasviskiusaus; helppo arjen ruoka, joka syntyi puolivahingossa jääkaapin jämistä. Erityistä tästä reseptistä tekee sen, että tuolloin oli rahallisesti tiukempaa kun opinnot oli loppusuoralla, opinnäytetyö painoi päälle ja töitä ei pystynyt tekemään niin paljon kuin aiemmin. Eräänä päivänä penniä venyttäessä syntyi tämä ja tätä tehdään meillä edelleen usein eri varitaatioilla, sillä sitä voi tehdä isomman määrän ja näin ollen sitä voi syödä parikin päivää.
- Nachopelti; Koska tämä on vain niin hyvää. Nachopeltiä mies pyytää säännöllisin väliajoin, eikä mikään ihme. Meillä nachopelti on yksi leffailtojen herkuista ja sen voi tehdä joko liha- tai vegaaniversiona. Yhdeltä samalta pelliltä löytyy avokadon kermainen maku, limen raikas kirpeys, chilin tulisuus sekä creme fraichen tasapainottava maku.
- Vegaaniset papunugetit ja sweet chili -kastike; Tämä resepti ei olisi ehkä päätynyt tälle listalle ellei meillä kaapissa olisi ollut härkäpapuja hiljattain. Mietin, että mitä niistä voisi tehdä ja muistin tämän ohjeen olemassaolon. En muistanut edes että nämä nugetit olivat niin hyviä ja edullisia tehdä! Ihan hävetti, etten ole näille antanut enempää arvoa ja tehnyt useammin, Nämä nugetit ovatkin herkullista budjettiruokaa mitä meillä tehdään jatkossa useammin.
- Sitruunapasta; Pasta täynnä makua, josta saa helposti myös vegaanisen vaihtamalla voin kasviperäiseen margariiniin. Rakastan pastaa ja teen sitä mielelläni kun haluan herkutella. Sitruunapasta on itselläni numero yksi herkkupastoista.
- Kasvisquesadillat; Meksikon intensiivisiä makuja rakastavana nämä quesadillat ovat lähellä sydäntä ja ihanaa viikonloppuruokaa. Tacon mausteisuus täydentää paputäytteen makua ja juusto (jonka voi vaihtaa vegaaniseen versioon) sitoo tortillat kiinni täytteeseen, jolloin saadaan kiinteitä ja hyvin kasassa pysyviä quesadilloja. Maun kruunaa guacamolekastike.
coconutgastro.com 