Yleinen

Miten paljon meneekään ruokaa roskiin

Painavaa asiaa ruokahävikistä. Perus suomalainen laittaa noin 25 kiloa ruokaa roskiin vuosittain ja kokonaisuudessaan Suomessa syntyy ruokahävikkiä 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Euroissa se tekee peruskotitaloudelle keskimäärin 125 euron loven kukkaroon vuositasolla. Ei ehkä rahallisesti suuri menetys mutta ympäristölle kyllä. Tämä länsimäinen paradoksi on ollut itselleni aina hyvin vaikea käsittää. Jo lapsena opetettiin, että lautanen syödään tyhjäksi sillä Afrikan lapset näkevät nälkää (tämä oppi ei tosin auta tai vaikuta siihen tilanteeseen mitenkään mutta viesti siitä, että kaikilla ei ole ruokaa mitä syödä tuli selväksi), eikä syötävää ruokaa heitetä roskiin. Elämme yltäkylläisyydessä, joten ostamme ruokaa vain jotta voisimme laittaa siitä osan roskiin samalla kun jossain muualla maailmaa on pula ruoasta. Syy miksi laitamme ruokaa roskiin on muun muassa suunnittelemattomuus ja keittiötaitojen heikentyminen sekä se, että ruokaa heitetään aivan liian paljon pois päiväysten perusteella.

Hävikin synty on moninainen ketju eikä ongelmasta voida syyttää täysin kuitenkaan yksilöä. Kotitalouksien lisäksi hävikkiä syntyy myös ruokateollisuudessa, ravintoloissa, laitoksissa ja ruokakaupoissa, josta koko hävikkiketju alkaa. Fakta on, että me kaikki käymme ruokakaupassa, toisinaan ravintoloissa ja osa ruokailee koulun/työpaikan ruokalassa, joten olemme kaikki sen tahon kanssa tekemisissä, joista ongelma kumpuaa. Ruokakaupan hävikkiin vaikuttaa hyvin paljon kuluttajan asenteet; kuluttajat eli me yksilöt haluamme laajan valikoiman ja että tuotteita on aina saatavilla vaikka emme niitä aina tai edes koskaan ostaisikaan. On vain kiva, että on valinnanvaraa. Eli ensimmäinen harha-askel on se, että meille mahdollistetaan ruokakaupassa runsas tuotevalikoima, josta emme kuitenkaan osta kuin murto-osaa. Tällöin kaupat tilaavat paljon erilaisia tuotteita liian isoina erinä ja parasta ennen -päiväys tulee vastaan ennen kuin tuotteet on myyty eikä edes alennettu hinta aina auta asiaa. Ruoka päätyy roskiin jo kaupassa ennen kuin on edes kuluttajalle päätynyt. Kaupoissa ruokahävikkiä lisäävät myös piittaamattomat asiakkaat. Huomataan kahvihyllyllä, etten haluakaan tätä maitoa, joten sen sijaan, että se vietäisiin takaisin kylmään, se jätetään kahvihyllyyn. Tämän jälkeen se päätyy roskiin, sillä kukaan ei enää tiedä kauan se on siinä seissyt, joten sitä ei voi myydä.

Edistystä on kuitenkin tapahtunut tämän asian suhteen. Ravintolat ja laitokset tuntevat (ainakin toivon mukaan) asiakasvirran sekä heidän mieltymyksensä, ruoan menekin ja osaavat sen mukaan laskea raaka-aineiden menekin, jotta ruokaa ei menisi roskiin turhan paljon. Monet ravintolat ja laitokset ovat myös aktivoituneet myymällä ylijäänyttä ruokaa lounasajan jälkeen halvemmalla joko suoraan paikan päältä tai puhelinsovelluksien kautta. Ruokakaupat alentavat myös vanhentuvaa ja valikoimasta poistuvaa tavaraa tuntuvasti ja netistä löytää nykyään verkkokauppoja, jotka ovat erikoistuneet hävikkiruoan myyntiin. Lisäksi osa kaupoista lahjoittaa vanhentuvaa ruokaa ruokajakeluihin.

Hävikin syntyketjun pohjalle (vai huipulle?) jää enää siis yksilö, joka voi vaikuttaa vain omalla toiminnallaan tässä ketjussa. Miten siis kotona vähennetään syntyvää ruokahävikkiä?

Suunnittele ja tiedosta tarpeesi. Tärkeää on tiedostaa se, paljonko oikeasti syö ruokaa. Meneekö viikossa maitoa yksi vai neljä purkkia? Entäpä leipää? Kun tiedät todellisen kulutuksen, suunnittele kauppalista sen mukaan. Aina voi myös ostaa vähemmän kuin enemmän, sillä kaupat ovat hyvin laajasti nykyään auki. Kaupasta saa aina lisää loppuneen tuotteen tilalle, jo ostettua tuotetta taas ei voi palauttaa.

Suosi päiväystuotteita. Jos teet tänään jauhelihakastiketta niin mikset tekisi sitä punalapulla alennetusta jauhelihasta? Säästät lompakkoa ja vähennät kaupan hävikkiä. Hyvin monia alennettuja tuotteita voi pakastaa jos niitä ei ehdi syömään; lihaa, maitoa (juotavaksi se ei tosin sovi mutta leivontaan kyllä), juustoraasteita, leipää. Mikäli satut osumaan kauppaan vielä siihen aikaan, kun tuotteet ovat tupla-alella myynnissä, säästää jo melkoisen summan!

Vanhat tuotteet ensin. Alkaen jo ihan kaupassa. Osta vanhempaa ensin jo kaupassa. Kotona sijoittele tuotteet kaappiin niin, että uusin on takana ja vanhin edessä. Muista myös, että parasta ennen -päiväys ei ole sama kuin viimeinen käyttöpäivä. Maito ja etenkin hapatetut maitotuotteet säilyy vielä päiviä päiväyksen jälkeen. Lihoissa on viimeinen käyttöpäivä, mutta jos olet päivän myöhässä sen laitosta, liha tuskin arvaa sitä. Tärkeintä on muistaa vanhentuneissa tuotteissa aistinvarainen arviointi; mikäli tuotetta on säilytetty asianmukaisesti, eikä se haise, näytä tai maistu oudolle, on se syötävää vielä.

Pakasta, kuivaa ja käytä uudelleen. Kuten aiemmin jo totesin, monia punalaputettuja ruokia voi pakastaa. Sen lisäksi voi pakastaa paljon muutakin. Hieman nahkiintuneet hedelmät voi pilkkoa pakkaseen ja niistä voi tehdä smoothien. Juustonkannikat voi raastaa yhteen pussiin, pakastaa ja käyttää myöhemmin pizzan päälle. Yrtit voi hienontaa öljyn sekaan ja pakastaa jääpalamuoteissa, jolloin saa mausteöljyä ruokaan. Myös chiliä voi pakastaa kuten myös ylijäänyttä ruokaa valmiina annosrasioissa, jotka voi ottaa sitten mukaan töihin tai syödä sinä päivänä kun haluaa vapaapäivän ruoanlaitosta. Yrttejä voi kuivata ja maustaa niillä ruoan. Leivän kannikat voi kuivattaa ja jauhaa korppujauhoiksi. Ruoan tähteitä voi lisätä muihin ruokiin; pastakastikkeen jäänteet seuraavan päivän keittoon, ylijääneet lihat munakkaaseen ja niin edelleen.

Kuivatuotteet ei mene heti pilalle eikä hedelmä ole pilalle yhden huonon kohdan takia. Pastat, riisit ynnä muut eivät pilaannu heti, eikä viikon tai edes kuukauden jälkeen siitä mitä parasta ennen -päiväys oli, joten huoletta vain. Myöskään kokonaista omenaa ei kannata heittää pois jos siinä on vain yksi huono kohta, leikkaa se pois.

Paljonko meillä tulee ruokahävikkiä näillä vinkeillä? En ole koskaan punninnut pois heitettävää ruokaa kilomäärinä mutta meillä yksi normaalikokoinen biojätepussi riittää noin kahdeksi viikoksi, mitä pidän jo melko vähäisenä mutta kuitenkin sellaisena että vielä voi parantaa. Meillä suurin ruoka mitä heitetään pois ovat onneksi kasvisten ja hedelmien kannat sekä kuoret. Itse ruokaa meillä heitetään harvemmin pois sen takia että sitä ei ole tullut syötyä tai se on vanhentunut.

Lisää tutustuttavaa ruokahävikkiin liittyen (linkit aukeaa klikkaamalla nimeä):

ResQ-sovellus. Puhelimeen ladattava sovellus, josta näkee oman lähialueensa kaupat, kahvilat sekä ravintolat jotka myyvät ylijäämäruokaa halvemmalla. Hyvä vaihtoehto esimerkiksi noutoruokapäivänä. Mukavana lisänä kauppojen hävikki myynti. Esimerkiksi K-marketit saattavat myydä yllätys- tai leipäkasseja viiden euron hintaan. Sovellukseen ei kuulu kotiinkuljetus vaan tuotteet on noudettava itse paikan päältä.

Matsmart ja Fiksuruoka. Molemmat hävikkiruoan verkkokauppoja, jotka myyvät vanhentuvaa tai pakkausvaihdon myötä poistuvaa ruokaa.

Saa syödä. Faktaa suomalaisesta ruokahävikistä.

Luonnonvarakeskus. Lisää tietoa suomalaisesta ruokahävikistä ja sen vaikutuksista ympäristöön.

 

 

Advertisement

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s