Blogi on ollut hieman kesätauolla ylitöiden, väsymyksen ja muiden elämänkiireiden vuoksi. Lisäksi julmetut helteet vähensivät kummasti kokkausmotivaatiota, kun asunnossa on aamusta iltaan 26 astetta lämmintä ja pelkästään hellaan katsominen sai lämpötilat nousemaan ennestään. Onneksi jatkuva kiire, suorittaminen, helle ja ajanotto palautumiseen alkavat kuitenkin olemaan takana ja voi jälleen panostaa kokkailuun ja blogailuun paremmin.
Täysin toimettomana en kuitenkaan ole kesätauon aikana ollut. Television katselun lomassa olen saanut aikaiseksi kutoa uudet villasukat miehelle talvea ajatellen. Ajatus lähti alun perin kaapissa lojuvasta kangaskassista, joka on täynnä villalankoja. Ajattelin kutoa vanhat langat pois, jotta saisin ostettua uudet langat tilalle uutta projektia varten. Hiljattain kertyi ikämittariin taas yksi vuosi lisää, jonka kunniaksi mies osti lahjaksi kaksi uutta mukia ja yhden kulhon, jotta voin taas kasvattaa muumikokoelmaa. Rakastan muumeja ja keräilenkin enemmän ja vähemmän aktiivisesti muumiastioita, intoudun usein miten aina silloin ostamaan kun näen niitä tarjouksessa. Lisäksi onnistuin saamaan kultaköynnöksen ruukkuun kasvamaan sieniä, mikä loi melkoista hilpeyttä sillä vastaavaa en ole ennen nähnyt. Investoin myös hieman kesävaatteisiin käväisemällä Kierrätyskeskuksessa, josta löytyi seitsemällä eurolla hyvät kesähousut sekä kangaskengät.
Lisäksi olen hieman hakenut inspiraatiota, ideoita sekä kehitellyt reseptejä ja ennen kaikkea opetellut uutta keittiössä. Tuorein opettelu onkin pizzapohja! Kerroinkin eräässä aiemmassa postauksessa kauan sitten (löytyy tästä!) kuinka haluaisin oppia tekemään täydellisen pizzapohjan; eli pohja joka on ohut ja hieman rapea. No nyt olen sen oppinut! Salaisena niksinä on keittiövaaka, siivilä sekä esilämmitetty uunipelti. Keittiövaa’alla jauhot punnittaessa sai juuri täydellisen koostumuksen taikinaan. En osaa sanoa, että miten jauhojen siivilöinti vaikutti koko prosessiin, mutta joku virka silläkin ilmeisesti oli, koska lopputulos oli niin mahtava. Esilämmitetyllä uunipellillä pizzapohjaan sai halutun rapeuden. Mies sanoikin, että meillä ei tarvitse enää pizzeriasta pizzoja tilata kun ensimmäisen kerran maistoi tätä pizzapohjaa.
Resepti kahteen pizzapohjaan:
7 g kuivahiivaa (itse en hiivaa punninnut vaan kaadoin 11 g pussista silmämääräisesti hieman yli puolet)
2,5 dl vettä
1 tl sokeria
1 tl suolaa
450 g vehnäjauhoja (jos et omista vaakaa niin tämä tekee noin 7 dl)
3 rkl oliiviöljyä
- Lämmitä uuni 50-100 asteeseen ja katkaise virrat.
- Sekoita kuivahiiva ja hieman kättä lämpöisempi vesi keskenään erillisessä astiassa ja anna seistä vähintään 5 minuuttia.
- Siivilöi jauhot astiaan ja lisää sokeri sekä suola. Tee jauhojen keskelle iso kuoppa.
- Lisää kuoppaan oliiviöljy sekä vesi-hiivaseos ja vaivaa taikinaa kunnes jauhot ovat kauttaaltaan sekoittunut ja taikina on kimmoisaa. Kohota taikinaa liinan alla lämmitetyssä uunissa noin 45 minuuttia.
- Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja jaa kahteen osaan. Kaulitse niistä kaksi ohutta pizzaa. Lämmitä uuni uunipellin kanssa 240 asteeseen. Lisää pohjalle pizzantäytteet ja paista pizzaa esilämmitetyllä pellillä 5-10 minuuttia kunnes reunat alkavat hieman ruskistua.*
Hintaluokka: alle 1 euro / koko erä
*Kuuman pellin kanssa pitää olla varovainen ja moni raapii varmasti päätänsä, että kuinka raaka pizzapohja täytteineen saadaan siirrettyä turvallisesti ja ehjänä kuumalle uunipellille. Oma kikkani on se, että kun olen kaulinnut pohjan pöydällä, käärin sen löyhästi kaulimen ympärille, jolloin saan siirrettyä sen näppärästi leivinpaperin päälle. Kun pohja on aseteltu leivinpaperille, lisään täytteet. Uunipellille siirto onnistuu siten, että otat uunista tyhjä pellin patakintaan avulla, viet sen mahdollisimman lähelle pöydän reunaa, jolla pizza on ja nopealla vetäisyllä vedät leivinpaperin sekä pizzan siinä samalla pellille. Voilá!
coconutgastro.com 