
Havahduinpa tässä, että en ole vielä kertonut mitään suunnitelmia tämän vuoden palsta- ja parvekeviljelyiden suhteen! En tiedä olenko kertonut aiemmin blogin puolella, mutta Instagramissa olen tarinoinut, että saimme uuden palstan viime kesänä jolla jatkamme viljelyä. Ajatus uuden palstan hakemisesta lähti kun silloisen palstan ympärille alkoi rakentumaan asuinalue joten sen lisäksi, että viljely alkoi hieman käydä hankalaksi esimerkiksi pysäköinnin ja kastelun osalta, se ei tuntunut enää mielekkäältä asfalttiviidakon keskellä. Ilmottauduimme toisen palstan tarjoajan jonoon ja saimmekin jo samalle vuodelle palstan nykyiseltä paikalta vaikka olimme kuulleet, että jonotusajat ovat pitkiä! Uudella palstalla on rutkasti hyviä puolia kuten toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus, kaava-alue joka estää asuinalueen rakentamisen, vieressä virtaava oja josta saadaan kasteluvesi, aidattu alue, biodynaaminen viljelytapa, yhteisöllisyys, taukopaikka, ulkohuussi, ehjät välineet sekä mahdollisuus ostaa maanparannusaineita paikan päältä ja hakettaa risuja.
Uusi palsta on puolta pienempi kuin edeltäjänsä ja siitä puolikas on vieläpä herukkapensaiden valtaama joten se laittaa miettimään viljeltäviä lajikkeita sekä määrää sillä haluan säilyttää herukkapensaat. Päätimmekin, että koska nykyinen palsta on toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksella ja se mahdollistaa monivuotisten kasvien kasvatuksen, pyrimme laittamaan monivuotisia kasveja ja kasvattamaan lajikkeita joita on hieman vaikeampi saada kaupasta tai jotka ovat kilohinnaltaan korkeita. Sen lisäksi viljelemme joitakin lajikkeita vähemmän, puhutaan yhdestä tai kahdesta taimesta. Lajikkeissa pyrimme suosimaan ensisijaisesti kulttuuriperinnelajikkeita ja niiltä osin kuin päädytään hybridilajikkeihin, valintaan vaikuttavat siementen ominaisuudet kuten satoisuus, taudinkestävyys ja soveltuvuus pohjoiseen ilmastoon.
Parvekkeen osalta päätin luopua kesäkukkien kasvatuksesta kokonaan sillä koin sen tuovan vain turhaa työtä ja haluan antaa painoarvoa enemmän hyötykasveille. Viime kesänä parvekeviljely lähti niin sanotusti käsistä ja meidän parveke oli aivan täynnä ja kasvit oli huonosti aseteltu niiden hoidon kannalta. Niinpä siis tänä vuonna keskityn parvekkeenkin kanssa viljelemaan vähemmän taimia per lajike ja mietin sijoittelun huolella jotta kasvien hoito olisi helpompaa.
Vuoden 2025 kylvökalenteri on seuraavanlainen:
Tammikuussa kylvetään chilit joita tänä vuonna on kolmea lajiketta jotka ovat aiemmalta vuodelta tuttuja. Jamaican Bell osoittautui hyväksi chiliksi paholaisen hilloon, keskitulisen Sugar Rush Stripeyn ulkonäkö hivelee silmiä ja Sweet Banana on miedompi joka sopii hyvin ruoanlaittoon.
Helmikuussa on värinokkosen (ainoa parvekekukka tänä vuonna koska siemeniä on yhä jäljellä edellisiltä vuosilta), tomaattien, tomatillon, basilikoiden, karviaiskoison, paprikan, timjamin ja piparmintun vuoro. Tomaateissa haen vielä itselleni menestyvää satoisaa lajiketta ja tänä vuonna kokeilussa ovat Black Prince, Cindel F1, Currant Red ja Patio Plum. Tomatillon lajikkeena on Purple ja basilikan rakastajana tänäkin vuonna kasvaa perinteinen, punainen, sitruuna ja vaniljabasilika jotka ovat lajikkeiltaan Emily, Red Rubin, Mrs.Burns Lemon ja Vanilla Spice. Karviaiskoisoa olen aiemmin kasvattanut valmiista taimesta mutta tänä vuonna aion kokeilla kasvatusta siemenestä. Paprika on lajikkeeltaan viime vuodelta tuttua Zlataa. Myöskin timjamia ja piparminttua olen aiemmin kasvattanut parvekkeella.
Maaliskuussa kylvetään keräkaali, kukkakaali, lakritsi, lehtikaali, lehtipersilja, lipstikka, munakoiso, oregano, pak choi, palmukaali, purjo, sipulit sekä ruusukaali. Edellisvuosina viljeltyjen kasvien lajikkeet ovat samat poislukien pak choi, jonka vaihdoin yorokobi-lajikkeeseen sillä siemen on biodynaaminen ja lajike on kylmänkestävä. Purjo on tämän vuoden uusi kokeilu ja lajikkeeksi valitsin Bleu de Solaisen. Sipulit olen ennen kasvattanut mukuloista mutta koska mukuloita on aina jäänyt yli ja jatkossa sipuleita voidaan laittaa entistä vähemmän kasvamaan, kasvatan tänä vuonna siemenestä. Keltasipulin lajikkeeksi valikoitui Ailsa Graig ja punasipulin De Brunswick.
Huhtikuussa vuorossa on avomaankurkku, fenkoli, kasvihuonekurkku, kesäkurpitsa, kiinansipuli, korianteri, myskikurpitsa, ruohosipuli sekä viidakkokurkku joita olen kasvattanut aiemminkin mutta lajikkeissa tein hieman muutoksia. Avomaankurkut eivät ole ennen menestyneet, varmaankin maaperästä johtuen mutta tänä vuonna valitsin kokeiluun Diamant F1– sekä Profi F1 -lajikkeet sillä hain itsepölyttävää, satoisaa ja taudinkestäviä lajikkeita. Kesäkurpitsasta Black Beauty on osoittautunut myös satoisaksi lajikkeeksi mutta rinnalle otan kokeiluun keltaisen Early Summer Crookneckin. Viime kesänä kasvihuonekurkku Flamingo F1 yllätti sadollaan (oltiin kurkkujen suhteen täysin omavaraisia koko kesä) mutta rinnalle otamme kokeiluun myös Max F1 -lajikkeen, jonka sanotaan olevan yksi parhaimpia harrastelijalajeja.
Toukokuun alusta esikasvatetaan härkä- sekä soijapapua mutta loppukuusta kelien lämmettyä päästään jo suorakylvöihin jolloin on porkkanan, palsternakan, sokeriherneen, raparperin, valkojuurikkaan, viininsuolaheinän, krassin, tatsoin, mizunan sekä salaattien aika. Härkäpavun lajike viime vuonna kokeilussa ollutta Superguadulcea, soijapapu on myöskin aiemmin viljeltyä Fiskeby V:tä. Porkkanan kasvatus ei ole aiempina vuosina onnistunut ilmeisesti savisen maaperän vuoksi. Annan tänä vuonna vielä porkkanalle mahdollisuuden uudella maaperällä ja kokeilussa on kahta eri porkkanalajiketta, kesäporkkana Aron F1 sekä syysporkkana De Saint-Valery. Palsternakkaakin olen yrittänyt kasvattaa parina vuonna melko laihoin tuloksin käyttämällä Gladiator F1 -lajiketta mutta toivon uuden maaperän olevan satoisampi. Sokeriherne on aina onnistunut ja lajikkeena käytän Corne de bélieria. Uudella palstalla oli pieni kitukasvuinen raparperipensas, jonka siirsin viime kesänä parempaan paikkaan mutta en tiedä selvisikö se siitä. Jos rapaperipensas ei lähde kasvamaan, ostan valmiin taimen joka saa kuluvien vuosien aikana kasvaa. Valkojuurikas on meillä uusi kokeilu ja kokeilemme sitä punajuuren sijasta sillä punajuurta saa edullisesti ympäri vuoden kaupasta. Lajikkeena meillä Albina Verduna. Viininsuolaheinä, krassi, tatsoi ja mizuna ovat parvekkeen vakiokasvatteja kuten myös salaatit joita tänä vuonna ovat Little Gem, Forellenschluss, Verte de Cambrai, Merveille des quatre saisons ja Black Seeded Simpson.
Kesäkuu on lähinnä uusintakylvöjen aikaa joilla taataan sadon jatkuvuus ja kylvetään uudelleeen korianteria, viininsuolaheinää, salaatteja, tatsoita, krassia ja mizunaa.
Coconut Gastro somessa:
